Kolmikymppinen mies muistaa vieläkin elävästi, kun teki edellisen kerran lättyjä. Illasta on kulunut kuitenkin lähes kaksikymmentä vuotta. Innoissaan poika pohti, mitä herkkuja tekisikään illan piristykseksi. Lätyt olivat touhukkaan pojan suurta herkkua. Pöydälle kerääntyi tarvittavat aineet; kananmunat, jauhot, maitoa, sokeria ja suolaa. Poika pohti ihmeissään, kuinka vähästä pystyykään saamaan jotain niin herkullista aikaan.
Lapsi kaatoi aineet kulhoon ohjeen mukaan. Samantien lapsen henki salpaantui: keittiön viereisestä makuuhuoneesta kuului kolahdus - jälkeenpäin selvisi äänen johtuneen kaapin oveen heitetystä kirjasta. Keittiöön ilmestyi tummatukkainen nainen huutamaan, mitä helvettiä täällä mekastetaan illalla? Pellavapäinen poika vastasi varovaisella äänellä tekevänsä lättytaikinaa. Raivoava nainen huusi lapselle, ettei täällä mitään lättyjä tarvita.
Kaksi vuosikymmentä kului. Mies ei valvo keskiyöllä mennäkseen yöksi leipomoon ja loihtiakseen herkkuja muita ilahduttaakseen.
